Terveydenhuollon budjetti alimitoittu
”Sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetti oli alimitoitettu, mikä ei ole hyvää politiikkaa. Sosiaali- ja terveystoimi on säästänyt, mutta toivon hartaasti ja luotan, että ei sellaisessa että ennaltaehkäisyn karsimisen kautta tulee suurempia kustannuksia, tai että esimerkiksi ikäryhmien hoito priorisoidaan eri tavoin.
Yksityistämisestä: Terveydenhuollon markkinat eivät ole nyt sellaiset että voisimme tältä istumalta yksityistää radikaalisti, koska tarjonta ei ole riittävää - meillä ei ole riittävästi tekijöitä, jotta tervettä kilpailua syntyisi.
Liikelaitostaminen on eri asia, mutta siinä täyty olla kieli keskellä suuta että hallintoverkoista ei tule niin monimutkaisia, että avoimuus, selkeys ja siten demokratia kärsivät.
Hussin liikelaitokset ovat kasvattaneet budjettiaan, eivätkä pääse kustannusten vähennystavoitteisiin. En ota nyt kantaa siitä onko liikelaitos hyvä vai huono malli, mutta kustannustehokkuutta se ei automaattisesti tuo, vaan hallintomallia enemmän merkitsee se miten homma tehdään. Kustannuksia voidaan myös lisätä sillä että muutoksia tehdään kiireellä tai riittämättömällä osaamisella.
Tärkeä akuutti ongelma on se että sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa suuret ja näyttävät kasvavan. Tällä alkaa olla myös kansantaloudellista merkitystä, sillä heikko terveys syrjäyttää työmarkkinoilta. Suomessa työttömät ovat huonommalla hoidolla kuin työlliset."
Mm. näin puhuin tänään Vantaan valtuustossa terveydenhuollon järjestämisestä.
Jari Sainio (sdp) toi esiin, että olemme sietokyvyn rajoilla, ja tivasi tietoa siitä mitä budjetissa pysyminen vaatii palveluiden tarjonnassa. Sainion mukaan myöskään tilakeskuksen yhtiöittämisestä ei tiedetä veroseuraamuksia ja muita kustannuksia.
Käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon budjetti ylittyy tai sitten sen palveluja pienentään. Valtuutettu Timo Karen (kok) piti jokavuotisen puheen sosterin alibudjetoinnista, eikä kuitenkaan esittänyt asiaan tänäkään vuonna muutosehdotusta talousarviokokouksessa. Karen kommentoi asiaa sillä että täällä päätetään budjettista syksyllä kokouksessa, äänestetään, ja ollaan ryhmäkurin takana.
Kuntalaki kuitenkin edellyttää että kaiken on oltava budjetissa.
Juha Häkkisen (kok) mukaan ideologia vaikuttaa toimintamalleihin. Häkkinen ei tule vaatimaan julkisten palveluiden alasajoa, mutta tietty osa palveluista voidaan tuottaa yksityisesti.
Demarit intoutuivat puolustamaan julkisia palveluita. Jukka Hako (sdp) muistutti että sosiaaliset palvelut tasaavat tuloja taantumassa. "Vahvat julkiset palvelut ovat paras tasa-arvon tae suomalaisessa yhteiskunnassa" Hako summasi.
Vantaan valtuusto kävi keskustelua terveyspalveluiden järjestämisestä hyväksyessään tämän vuoden budjetin ylityksen.
Seuraavassa bloggauksessani tuon vielä lisää asiaa - mm. viinasta ja väkivallasta, sillä valtuusto hyväksyi myös turvallisuussuunnitelman.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Mikäs teidät herätti, vasemmistossa ovat nämä tienneet jo vuosikymmeniä. Onko korvissa ehkä puuroa ollut..?
Onko koskaan tullut mieleen, että korjaus ongelmantuottajan sisällä ei poista itse ongelman tuottajaa. Tehdäkseen itsensä tarpeettomaksi, tulee tehdä sen suuntaisia päätöksiä. Ja mitähän ne sitten on, osaatkos kertoa..?
Sote menot ovat kunnissa koko ajan kasvaneet niin euromääräisesti kuin suhteessa muihin menoihin. Budjetit voivat olla alimitoitettuja, mutta käytännössä olemme tulleet (monissa tapauksissa jo ylitetty) rajalle jossa yhden sektorin rahoitusta ei voida enää kasvattaa.
Ratkaisu ongelmiin on löydyttävä muualta kuin rahoituksen kasvatuksesta. Sote puolella pitää tehdä suuria rakenteellisia muutoksia joilla toiminnan painopistettä siirretään hallinollisista toimista todelliseen hoito aj ennaltaehkäisevään toimintaan. Lisärahaa ei enää löydy ja jos palvelun taso halutaan pitää edes nykyisellään tarvitaan todella radikaaleja muutoksia toimintatapoihin.
Suomessahan on kahden kerroksen väkeä terveydenhuollossa.
Työssäkäyvillä on työterveyshuolto ja -sairaanhoito, ei tarvitse jonottaa eikä maksa potilaalle mitään. Sieltä napasahtavat lähetteet myös helpommin jatkohoitoon. Työterveyshuolto tapahtuu lähes kokonaan yksityisillä lääkäriasemilla. Tätä toimintaa yhteiskunta rahoittaa n. 63% verohelpotuksin ja Kelan kautta. Näyttää kelpaavan kaikille puolueesta riippumatta.
Entä jos mietittäisiin sitä, että yhteiskunnan tukea vähennettäisiin tällä rintamalla ja laitettaisiin työterveyteenkin potilasmaksu.
Suuri kustannus on myös byrokratia.
Kunnan terveystoimen organisaatio:
Lääkäri/Hoitaja
Apulaisylilääkäri/Osastonhoitaja
Ylilääkäri/Ylihoitaja
Kansanterveystyön johtava lääkäri/Johtava hoitaja
Johtoryhmä
Sosiaali- ja / tai terveysjohtaja
Terveyslautakunta
Kunnan yleinen johtoryhmä
Kunnanhallitus
Kunnanvaltuusto
Lisäksi terveys-sosiaalitoimessa on yleensä talouspäällikkö ja hallintopäällikkö esikuntineen. Jos on kyseessä terveystoimen kiinteistöasia, siellä häärii kiinteistövirasto lukuisine virkailijoineen.
Miettikää, kuinka moni tässä tekee sitä varsinaista hoitotyötä!
Kustannuksia lisää myös se, että sählingeistä ja niiden kuluista ei vastaa kukaan. Sitten kun hometoimipisteen rakentamisesta ja hoitovirheistä ja potilaiden odotuttamisesta ja muista laiminlyönneistä alkaa napsua henkilökohtaista vastuuta näille hallintosatraapeille ja terveyslautakunnan jäsenille, vaikka vakuutusten kautta, niin aletaan saada kuluja kuriin.
Niin kaun, kun koira hännällään huiskii vastuuketjut, niin parannusta budjettikuriin ei tule.
Munkin budjetti on alimitoitettu, kun veroina lähtee reilusti yli 30%:a. Mun pitää leikata kulutustani. Otatteko tuosta taas siivun lisää, jotta ei tarvi määritellä mikä yhteiskunnan rooli ja mikä ei? Oletteko käyneet kammalla läpi organisaatiota ja katsoneet mikä turhaa? Mulla on työuralla ollut varmaan n. 10 YT neuvottelut, joissa on tuota "läskiä" leikattu ja silti hommat on pystytty jotenkin hoitaamaan.

Kommentoi 6 kommenttia